Onnea on...

Tässä eräänäkin päivänä tuli mieleen että kuinka onnekas sitä oikeastaan onkaan. Usein tuntuu siltä, että jos saisin/olis sitä ja tätä niin sitten.. mutta hei mullahan on vaikka mitä ihanaa!

Satakieli, mustarastaat ja punarinnat asustelevat puutarhan liepeillä ja laulelevat kevään ja kesän kauneimmat konsertit, sekä tuovat omalle pihalle jälkikasvunsa ruokailemaan<3 Lapsena perhetuttujen kotipihan satakieli oli erikoisen ihmeellinen.. nyt omalla pihalla lurittelee moinen ihanuus!

Hedelmäpuita puutarhassa.. joo. Kriikunoita! Toisenkin purkin hyytelöä on noista saanut keitellä. Nam!

Meri on parin sadan metrin päässä! Terassilta jopa näkee merelle... ihme juttu miten tärkeä tuo meri on, vaikka olen aika vankka maakrapu. Iso järvi on kyllä lapsuudesta asti kuulunut lähiluontoon. Mikään ei rauhoita niin kuin merelle tuijottelu veden hiomilla rantakallioilla tukevasti seisoen... Huomaanpa että tuota lähellä olevaa rantaa pitää jo niin itsestään selvyytenä, että ei niin usein tule sinne käveltyä ihastelemaan ja ihmettelemään. Hmm. Ehkä olenkin merileijona :-p .. eikös ne viihdy juurikin kallioilla lekottelemassa...

Mummon ihanasta puutarhasta on jäänyt rakkaus syreeneihin. (Joo ja moneen muuhunkin kasviin. Terveisiä pilven reunalle<3) Naapurin suuri, upea syreeni kumartaa puolet kukkaloistostaan aidan yli meidän puolelle. Kaunokainen on hurmaava juuri sellaisenaan, eikä siitä raaski maljakkoon oksia leikata. Kuitenkin olin tässä pidemmän aikaa haaveillut syreenikimpusta keittiön pöydälle..
No, eräänä sateisena päivänä kävelin kotikulmilla vanhan puutarhan ohi... tonttia siistittiin myyntiä varten ja mies raivaussahoineen piti pientä taukoa ISON SYREENI pusikon laidalla... noin 3 sekunttia emmittyäni kysäisin , että saisinkohan ottaa oksia kasasta? Totta maar... olipa vaikeat sataviiskyt metriä yrittää pysyä normikävelyaskelluksessa! Mulla oli kädessä muhkea puska upeita hennon liloja syreenejä!!!

Mitenkähän pitkä lista tästä voisikaan tulla? Tavarat ja asiat joita olen AINA halunnut saada ja sitten sainkin? Ihan oikeesti Oikeesti tärkeimpinä tietysti Ukko-kulta ja ihanat Mukelot. Monta Erittäin Tärkeää läheistä ihmistä. Tietysti!

Maailman paras työharjoittelupaikka viimesimpien opintojen osalta! (Terkkuja!) Ylipäätään on muuten ollut monta hyvää ja hyödyllistä työkokemusta ja ikuista oppimista maailman varrella...Elämän korkeakoulu on mielenkiintoinen opinahjo.

Joskus vaan meinaa jäädä pyörimään liian pientä ympyrää oman napansa ympärille, että unohtaa nämä ja tuhat vähäpätöisempääkin onnea elämässään. Pysähtyminen tekee hyvää! Hyvien asioiden huomaaminen omassa elämässä tekee hyvää ja antaa voimia. Onni voi olla iso tai pieni juttu, tavara tai tapahtuma, ihminen tai oivallus...

Silmät, sydän ja sielu avoinna ihanuuksille elämässä.